sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Melankolia

Melankoliaa
hetken vielä melankoliaa
ja taas sä näät melankoliaa
arjen harmautta
ja tasapaksuista pölypilveä

Sitä elää vain
tietämättä paremmasta
tuntematta pärskähdyksiä
pieniä ilon pyrskähdyksiä
vaikka kerran jo nauroin
- vaiko kahdesti

Ei ole mielihyvää
ei ole mielitekoja
ei palkintomatkoja
eikä palkintoruusukkeita
on vain tätä arjen melankoliaa



Melankolia
olet vallannnut jo minut niin täysin
olet riipinyt sisälläni
ja tehnyt sinne pesän
olet tartuttanut sitä muihin
sitä
melankoliaa

 Melankolia
olet unhoittanut entisen
olet unhoittanut tulevaisuuden
olet saanut unhoittamaan tahdon paremmasta
unohtamaan,
mistä aseet saan vastaan sinun?


Melankolia
et murru hymyilystä
et hetken naurunsyistä
et kaadu vaikka tahtoisin taistella
et lähde pois, vaikka yritänkin paeta

Missä olet minä?
Missä niin kauan piileksit?
Tulisit jo esiin, 
kun sinua jo niin paljon kaipaisin.
Leikittäisiin hippaa
syötäisiin jätskiä
kikatettaisiin nurmikolla
eikä välitettäis läskistä
ja lälläteltäisiin sinulle
oi melankolia
oi melankolian peikkoni

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jos haluat ilahduttaa minua jättämällä kommentin tai viestin, kirjoita se tähän. :) Kiitos kaikille, jotka kommentoitte! :)