sunnuntai 9. elokuuta 2015

Sateenkaaresta peikon luokse


"Äitini sanoi, että ajattelemalla kaunista tulemme itsekin kauniiksi" - Pessi

Pieni keijukaistyttö optimistien suvusta päätyi karuun maailmaan. Ajatukset virittyivät positiivisuuden kautta, ja hämmästykset ja ihmetykset tietämättömyydestä. Mikä oli maailma? Millainen paikka se olisi? Keitä siellä asuisi? Niitä ajatteli varmaankin Illusia tullessaan sateenkaaresta maanpäälle.

Kun iloinen optimisti kohtaa pessimistien suvun Pessin, ja ystävystyy tämän kanssa, voi syntyä vain mielenkiintoista jälkeä. Kuinka kaksi täysin erilaista, täysin erilaisesta tausta voi ystävystyä ja luoda jotain niin kaunista ympärilleen? Kun Illusia ei tiennyt, Pessi tiesi. Kun Pessin mieli oli nurja, oli Illusian kauneudessa ja hymyssä taika mielipahalle. Onko kauniimpaa, kuin rakkaus, jossa kumpikin tukee ja opettaa toinen toistaan?

"Puut ovat puhjenneet kukkaan, riemuitsi Illusia. 
- Eivät ne ole kukkasia. Puitten lehdet ovat paleltuneet, selitti Pessi.
- Ovatko lehdet kuolleet?
- Ovat, vastasi Pessi.
- Kuolemahan on kaunis, sanoi Illusia hiljaa."

Yrjö Kokon Pessi ja Illusia on ollut jo kauan "Tahdon lukea nämä kirjat"- listallani. Kiinnostuin kirjasta myös uudemman kerran viime talvena, kun luin Johanna Sinisalon "Ennen auringonlaskua ei voi". Siinä Sinisalo käytti pohjamateriaalina ja viittauksina useita Kokon teoksen sitaatteja.

Pessi ja Illusia ihastutti, opetti ja pysähdytti. Sitä ei voinut lukea luku luvulta, vaan pala palalta. Se kuvasi kauniisti luontoa, eläimiä, elämää, sekä rakkautta ja ystävyyttä. Luonnon eläimet oli kuvattu luonteenpiirteillä, ja niiden nimet olivat peräisin latinankielisistä nimityksistä. Kuinka oivallista ja kauniin kuuloista!

"Mutta kauan ei eletty näin, ja kun kaikki alkoi loppua, neiti Cuscuta siirtyi nokkospensaikkoon. Naapurit ihmettelivät, miten neiti Cuscuta saattoi menetelä näin, sillä nokkoset ovat nousukkaita, eikä niistä muutenkaan olisi seurapiireihin, koska ne ovat yksinkertaisen jöröjä ja polttavat poltinkarvoillaan kaikkia, jotka niitä koettavatlähestyä."

Teoksessa on lukuisia elämänviisauksia, joista me jokainen voimme ottaa jotakin. Jo itse ystävyys ja rakkaus on verrattavissa meidän ihmisten väliseen elämään. Tämä kirja antaa antia niin aikuiselle, kuin lapselle. Se on tarina, josta me kaikki saamme jotakin. Se voi myös kaivaa sinusta pienen keijukais tai peikkopuolesi.

"Ehkä keijukainen tuleekin ihmiseksi, kun hän alkaa tehdä työtä, sanoi Illusia mietteliäästi. - Tulevatkohan ihmiset keijukaisiksi, kun he lakkaavat tekemästä työtä? - Pessi"

"Työ muuttaa pessimistit sellaisiksi kuin sinun äitisi on. Työ tekee pessimisteistä optimisteja" - Illusia




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jos haluat ilahduttaa minua jättämällä kommentin tai viestin, kirjoita se tähän. :) Kiitos kaikille, jotka kommentoitte! :)