torstai 3. heinäkuuta 2014

Muumipappa ja meri


 "Minä en sano mitään isistä ja äideistä, huomautti pikku Myy venyttäen. Sillä sinä sanot heti, etteivät isät ja äidit voi koskaan olla hupsuja. Nyt he leikkivät jotakin, mutta syönpä kapallisen guanoa, jos ymmärrän mitä tuo leikki on. " s. 18


Voiko suloisempia elämänviisauksia tulla muiden kuin Muumien suusta?


Olen ollut innoissani paikallis kirjastomme kesä loppuunmyynneistä. Olen löytänyt sieltä monta Leena Lehtolaisen Maria- kallio dekkaria, joita keräilen. Yhtenä päivänä tein myös löydöt, mistä olen erityisen innoissani: Tove Janssonin Muumipappa ja meri, ja Marraskuu. Aitoja Tove Janssonin kirjoja! Ja vain yhdellä eurolla.


"Ja jos kaksi höperöä asuu samassa saaressa, niin he joko tietävät toisistaan kaiken tai eivät halua tietää toisistaan mitään. Todennäköisesti sekä niin että näin. Nimittäin: eivät halua tietää, koska tietävät. Uskokaa minua, minä olen kauhean viisas!" Pikku Myy s.41




"Jos on olemassa joku, josta ei koskaan puhuta ja jolle ei koskaan puhuta, tämän täytyy varmaan vähitellen hävitä olemattomiin. Hänhän ei tohdi uskoa olevansa olemassa." Muumipeikko s. 28

Olen aina rakastanut muumeja. Olen aina innostunut Muumilaakson - tarinoista, aidoista Tove Janssonin sarjakuvista (ei niistä animaation näköisistä, vaan klassikoista), mutta en ole lukenut kuin Vaarallinen juhannus - kirjan aiemmin. Tämän Muumipappa ja Meri - kirjan jälkeen tahdon lukea nämä kaikki, ja saada omakseni.

Tove Janssonilla on taianomainen ja kekseliäs tyyli kirjoittaa ja keksiä. Muumit ovat persoonallisia hahmoja ja tekevät omanlaisesti asioitaan. He muistuttavat hyvin paljon meitä jokaista tavallista ihmistä, mutta sopivalla tavalla heidän maailmansa on kaukana meistä.

Muumipappa ja meri kirjassa leijaili mystisyys, synkkyys ja huonot säät. Muumiperhe halusi muuttaa majakka saareen, mutta heidän unelmiensa kotipaikkansa paljastuikin ajansaatossa erilaiseksi. Ilmassa leijui taika, luonnonvoimat ja selittämättömät asiat. Sykkiikö maan alla todella sydän? Kuka kumma on majakanvartija, ja miksi kukaan ei kerro hänestä mitään?

"Äh, painu suolle, sanoi piku Myy." s. 175



Muumien maailmassa on paljon ihailtavaa. He tekevät asioita hupsusti, mutta aidosti. Ja he ovat paljon enemmän, mitä lapsena katsellut animaatiosarja meille kertoo. Minun on hankala kuvitella lapsien ymmärtävän edes näitä aitoja muumikirjoja kunnolla.

"Ymmärrättehän, ei voi olla ikuisesti huviretkellä, jatkoi äiti epäröiden. Täytyyhän sen loppua. Pelkään että äkkiä tuntuu taas maanantailta, ja silloin en voi uskoa että tämä oli totta..." s. 161 

 Upeinta kirjassa (kirjoissa) on niiden söpöt, aidot kuvitukset.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jos haluat ilahduttaa minua jättämällä kommentin tai viestin, kirjoita se tähän. :) Kiitos kaikille, jotka kommentoitte! :)