maanantai 6. toukokuuta 2013

Romeo ja Julia

Klassikoista klassikoin, kaikkien tuntema tarina, vai onko?

Pienenä olisin tahtonut olla Juulia. Olin kateellinen ystävälleni, jonka toinen nimi oli Juulia. Olin kuullut Juuliasta, joka oli rakkaustarinan päähenkilö, Romeon Julia. Halusin olla leikeissä Juulia, ja barbinukkeni olivat Juulioita. Kaverini lauloi Movetronin Romeo ja Julia kappaletta linja-autossa. Näin piirretyisttä lastenohjelmissa kertomuksia, joissa lapset näyttelivät Romeo ja Juliaa. Tyttö oli parvekkeella ja poika sen alapuolella, ja he lempivät toisiaan kauniin sanoin. Rakastuin tähän tarinaan.

Vasta viime aikoina heräsin kuitenkin ystäväni kanssa keskustellessa, etten tunne tarinaa silti ollenkaan. Tiesin vain, että on tyttö ja poika, joiden vanhemmat eivät hyväksy heidän suhdettaan. En juuri muuta.
Mitä silloin tein? Kävelin kirjastoon, etsin tuoreimman käännäksen ja yksi lämmin päivä luin sen. Alusta loppuun kerralla. Ja tämä on harvinaista käytöstä minulta!
Vaikka kirja oli näytelmä, oli se loistava ja ymmärrettävä. Tarinan traagisuus, tunteet ja voima oli vaikuttavaa. Rakastuin siihen uudestaan lapsuuteni jälkeen. Näytelmän vuorosanat olivat runollisia ja hauskoja. Shakespeare osasi käyttää myös huumori ja nokkelia sanavalintoja tarinassaan.

Vanhaan klassikkoon kannattaa tutustua! Itselle heräsi himo, että voisi lukea muitakin klassikkoja sivistäekseen itseään ja viihdytykseksi. Tämä ainakin oli hyvä :) Vielä jos jonkun version leffasta katsoisi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jos haluat ilahduttaa minua jättämällä kommentin tai viestin, kirjoita se tähän. :) Kiitos kaikille, jotka kommentoitte! :)