keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Risti-tuunaus

Viime viikolla käytiin pitkästä aikaan paikkakuntamme kirpparilla. Tosi harvoin tulee käytyä, vaikka ihan keskustassa se onkin. Useammin tulee jopa kaupungin kirppareilla käytyä. Kolme peruspaitaa löysin sieltä, ja heti tuli jo siellä mieleen, että haluan tuunata niitä. Inhoan nimittäin perus esim. yksivärisiä t-paitoja.

Hieman sinapinkeltainen, löysähkö t-paita. Kuvio. Risti. Etsin kaapinpohjalta mustaa ribbikangasta. Suunnittelin paperille ristin. Leikkasin ja nuppineulotin paitaan ja sovitin. Kopioin kuvan kankaaseen ja ompelin sen leveällä ompeleella, jolloin siitä tuli siisti. Ja tadaa. Nopea, yksinkertainen tuunaus tehty ja paidan ilme muuttunut jo paljon. :)






Oh, kävin viikonloppuna muutaman muun suomalaisen kera kattomassa nälkäpelin. Aivan mahtava! ♥ Ah, rakastuin siihen leffaannnnn....


tiistai 27. maaliskuuta 2012

Näkymätön

Hiihtolomaa ennen lainasin lähes summassa kirjan. Nuorten osastolle oli laitettu esille jännityskirjoja, ja silmäilin läpi sen valikoiman. Yksi kirja pisti silmään, aika tylsällä ja samealla kansikuvalla, mutta silti tartuin siihen. Luin takatekstin ja päätin lainata, aivan varalta, jos lukeminen loppuu muuten.

En koskenut kirjaan lomalla. En vaikka muut kirjat olin lukenut. Oli tylsää, mutta silti en koskenut. Ei huvittanut. Kirja kuulosti sittenkin liian tylsältä.

Loman jälkeen jostain syystä päätin lukea edes muutaman sivun verran. Kiinnostus heräsi. Päätin lukea koko kirjan. Enkä kadu. Mikään maailman menestys se ei ollut. Mutta erilainen, todella nopeasti luettava kirja. Jännitysosastoon se ei kyllä olisi kuulunut, enemmän dekkarin vivahteita oli. Mutta aika sekava se toisaalta oli katekoriamielessä.

Eräänä toukokuun ensimmäisistä päivistä Hilmer Eriksson tajusi, että hänestä oli tullut näkymätön. 

Mats Wahlisin "Näkymätön" - kirja kertoo Hilmer Eriksonista. Pojasta, joka katosi, ja josta tuli näkymätön. Hilmer näkee muut. Hän kuulee muut. Mutta kukaan ei tiedä hänestä. Rikostutkijat ja poliisit etsivät Hilmeriä. Kyselevät ihmisiltä, tekevät johtopäätöksiä. Hilmer yrittää huutaa. Hän heittelee tavaroita. Ääntä ei kuule kukaan, tavarat eivät liiku.

Kirja käsittelee myös nuorten ääriliikkeitä, ja sitä mitä tapahtuu kun nuoret ovat kiinnostuneita natsismista yms. Vaikka takakansi tätä korostaa, en korostaisi sitä kokonaiskuvassa, sillä se oli minun mielestäni vain pikkuseikka juonessa.Tehkää te omat johtopäätöksenne.

Mikä houkutus... Tuon ku näin, kun luin alkupuolen sivuja kirjassa. Arvatkee vaan himottiko siirtyä sivulle 167 ja alkaa lukemaan, kun edellinen lukija on jättänyt tuollaisen lapun :D noh, hillitsin himoni ja luin vain ahmimalla tuolle sivulle asti, että pääsin selvittämään, mikä siinä oli ihmeellistä. Mutta sitähän minä en teille kerro. Saatte itte lukea, jos uteliaisuus iski ;)
Ps. mistä voi peruuttaa julkaisun, jos vahingossa painaa julkaise nappulaa? On jo pari kerta kertaa käynyt niin, ja sit se näyttää väärän päivän, kun yritän korjata asiaa.

lauantai 24. maaliskuuta 2012

Banaanileipä ja Naan - leipä

Tein tänään flunssan kourissa leivonnaisia. Piti pestä koko ajan käsiä ja varovasti leipoa, ettei mihinkään tartu. No, onneksi ennalta on jo muu perhe flunssassa kanssa, niin ei ole niin vaarallista :D

Banaanileipä oli jotain tosi uutta. Enemmän kahvileipä se oli kuin normaali leipä. Fariinisokeriakin tuli, joka kertoo paljon. Hyvää se oli silti. :) Ohjeen otin siihen myllynparhaan - nettisivuilta. Tuosta linkistä saatte tekin sitten ohjeen.
Naan leivät oli kanssa uusi tuttavuus minulle. Ohjeen otin hellapoliisilta. Ei aivan tuon näköisiä tullut, enemmän sämpylöitä, mutta vaikuttavat tooosi hyviltä! Vielä en ole maistanut, mutta illala sitten.  

Tää oli näköjään tälläinen lyhyt postaus, no joskus on vähemmän asiaa. :))

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Jääympyrä

Jes, olen saanut nyt aikaseksi kirjoittaa jo useamman kirjaesittelyn/arvostelun. Tästä on hyvä jatkaa.. :) Haluan esitellä täällä myös vanhempia lukemiani kirjoja. Mutta tuskin kaikkia :D Parhaimpia ja erikoisimpia sieltä täältä.

Jääympyrä, Marja- Leena Lempisen kirjoittama kirja, kertoo nuoresta 15- vuotiaasta Siirista. Peruskoulu on loppumaisillaan ja Siiri haaveilee eräoppaan ammatista (niin kuin minäkin ^^) . Siirin elämä oli normaalia. Hänellä oli ystäviä. Uusi-vuosi kuitenkin koittaa, ja Hannen ystävä paljastaa salaisuuden, joka muuttaa kaiken. Salaisuus on ollut kaikkien tiedossa, paitsi Siirin. Koko kylä on varjellut Siiriä siltä, mutta kun se räsähtää rikki ilmoilleen, on Siiri hukassa. Oma elämä kääntyy umpisolmuun, eikä mikään tunnu enää luotettavalta. Elämästä puuttuu aukkoja. Muistot tuntuvat hatarilta. Kysymykset risteilevät päässä. Maailma ei normalisoidu, ennen kuin Siiri on selvittänyt palasen elämästään.

Tarina oli erilainen. Oli hienoa ja rikastuttavaa lukea aivan omanlainen henkilötarina. Se oli uskottavaa ja kaunista. Koskettavaakin. Luontokuvaukset olivat hienot. Erikoisesti minua sykähdytti todelliset paikat - ne olivat minulle niin tuttuja. Pohjois-Savo oli Siirin elämän keskus.

 ------------------------------------------------------------------------------------------------------


 Huomasin nyt netistä, että kirjaan on tehty itsenäinen jatko-osa - Mustaa lunta. Vaikutti sekin mielenkiintoiselta ja päätyi luku listalle.

Anteeksi huonon kuvan laatu. Kopsasin sen netistä. Kirja oli siis lainattu kirjastosta, jos pitää nykyään olla tarkka, näissä säännöksissä :D