sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Pakkasta pidättelemässä

Pakkanen paukkuu yli kolmenkymmenen. Paleltaa. Takkatulen ääressä on ainut lämmin paikka koko talossa. Minne se lämpö katosi? Aurinko helottaa hehkuvan punaisena. Kaunis utuverho peittää sen. Sekin kertoo pakkasesta.

 Ikkunan takaa näkyy hädin tuskin ulkomaailmaa. Silti kaikkialla näyttää niin kauniilta.
 Lukemiselle on ainakin löytynyt aikaa. Ensi viikolla alan esitellä ensimmäisiä kirjoja. Katsotaan, miten se alkaa rullaamaan.
Tällä hetkellä on aikamoinen olo. Jännittävää, suunnatonta iloa ja mukavaa kutkutusta on mahan pohjassa. Haistelen ja koskettelen reilua satasivuista nivaskaa käsissäni ja mietiskelen sen matkaan lähettämistä. Selailen kustantamoita ja kirjailen papereihin. Toisaalta koen varmuutta, mutta samalla en osaa odottaa mitään. Tiedän, että olen tehnyt kaikkeni, mutta en sitä, miten muut sen kokevat. Toivotaan vain parasta...

4 kommenttia:

  1. Kirjoitit kirjan? Wau! Minkälaisen?

    VastaaPoista
  2. Hih, joo kolomisen vuotta tuli kirjotettua. Sellainen nuortenkirja aikamatkailusta. :)

    VastaaPoista
  3. WWOOU!!
    Ihanaa tekstiä muuten tässä kirjoituksessasi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kiittoos! :)) Tajusin vasta nyt, et täs on tällänenkin nappi kuin vastaa :D

      Poista

Jos haluat ilahduttaa minua jättämällä kommentin tai viestin, kirjoita se tähän. :) Kiitos kaikille, jotka kommentoitte! :)